Hyvät ja huonot hiilihydraatit
Hiilihydraattien hyvistä ja huonosti puolista on keskusteltu kiivaasti jo vuosikymmenten ajan. Tämän keskustelun myötä esille on noussut jako siitä, millaisia hiilihydraatteja meidän kannattaa syödä ja millaisia taas ei, erityisesti silloin, jos tavoitteena on pudottaa painoa.
Monet osaavat varmasti jo aavistaa, että liiallinen hiilihydraattien kulutus kasvattaa monien sairauksien riskiä aina syövästä sydän- verisuoniongelmiin sekä liikalihavuuteen ja diabetekseen. Hiilihydraatit ovatkin jo pitkän aikaa jakaneet mielipiteitä puolelle jos toiselle. Siinä missä toiset alan asiantuntijat väittävät, että hiilihydraatit lihottavat ja tekevät meidät sairaiksi, toiset puolestaan painottavat sitä, miten välttämättömiä hiilihydraattien kuluttaminen elimistön optimaalisen toiminnan kannalta on. Nyt kysymys kuitenkin kuuluu, onko hyviä ja huonoja hiilihydraatteja todella olemassa?
Hiilihydraattien laadulla on merkitystä
Hiilihydraatit ja glukoosin määrä veressä liittyvät toisiinsa merkittävällä tavalla. Tämän vuoksi ei ole aivan sama, millaisia hiilihydraatteja kulutamme. Hiilihydraattien kulutus johtaa siihen, että glukoosin määrä veressä alkaa nousta. Tämän myötä haima puolestaan alkaa tuottamaan lisää insuliinia. Tämä prosessi muuttaa glukoosin energiaksi ja jos energiaa kertyy päivässä enemmän kuin mitä elimistö kuluttaa, johtaa se väistämättä rasvan kertymiseen ympäri elimistöä.
Kaikki hiilihydraatit eivät kuitenkaan nosta elimistön glukoosia samalla tavalla. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten hiilihydraatit nostattavat glukoosia paljon hitaammin kuin vaikkapa leivonnaiset, karkit ja leipä. Tämä johtuu hedelmien ja vihannesten sisältämästä kuidusta. Kuidun tehtävänä on hidastaa glukoosin kasvua veressä, jonka ansiosta olo tuntuu kylläisemmältä pidempään, eikä nälkä palaa takaisin niin kiljuvana kuin leivonnaisten tapauksessa.
Tässä mielessä hiilihydraatit voidaan jakaa hyviin ja huonoihin hiilihydraatteihin; niihin hiilihydraatteihin, jotka kontrolloivat glukoosin määrää sekä niihin hiilihydraatteihin, jotka saavat glukoosin kohoamaan hetkessä pilviin.
Hiilihydraatit ja painon pudottaminen
Usein uskotaan, että mitä vähemmän hiilihydraatteja syömme, sitä nopeammin laihdumme. Tämä on periaatteessa totta, sillä hiilihydraatit sisältävät runsaasti energiaa. Kun päivittäinen energiamäärä laskee, elimistö alkaa kuluttaa varastoituja rasvoja, minkä ansiosta paino putoaa.
Hiilihydraattien vähentäminen ei kuitenkaan automaattisesti johda nopeampaan painonpudotukseen, sillä kyseessä on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa useita muitakin tekijöitä. Hiilihydraattien vähentäminen johtaa monissa tapauksissa erityisesti kasvisten ja proteiinien kulutusten lisääminen, mikä puolestaan nostaa elimistön energiankulutusta, mutta vähentää samalla päivittäin nautittavien kalorien määrää.
Hiilihydraattien vähentäminen voi kuitenkin johtaa muihin sivuvaikutuksiin, kuten stressihormonina tunnetun kortisolin nousuun sekä kovaan väsymykseen, mikä puolestaan voi vaikeuttaa ruokavalion noudattamista. Lisäksi väsyneenä monet eivät jaksa harrastaa riittävästi liikuntaa ja samalla on helpompi sortua epäterveellisiin valintoihin. Laihduttaminen hiilihydraattien määrää laskemalla on siis suhteellisen kaksipiippuinen juttu.
Yhteenvetona voimme todeta, että se, mikä merkitsee kaikkein eniten, on se, millaisia hiilihydraatteja valitsemme ruokavaliossamme. Valkoinen leipä, sokeri, leivonnaiset, peruna, pasta ja muut runsaasti tyhjää energiaa sisältävät elintarvikkeet ovat huonoja valintoja, jotka eivät tuo ruokavalioon ollenkaan tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja. Nämä elintarvikkeet kannattaakin ehdottomasti vaihtaa näihin ”hyviin” hiilihydraatteihin, joita ovat hedelmien ja kasvisten lisäksi esimerkiksi ruisleipä, täysjyvät ja tumma riisi.