Kirjaesittelyt

TRANSRASVAT - HAITALLISIA HAAMURASVOJA

Mitä transrasvat ovat ja miksi ne ovat haitallisia?

Transrasvoja syntyy kasviöljyjen kovetuksessa sekä luonnollisella tavalla märehtijöiden pötsissä. Märehtijöiden pötsissä muodostuneella transrasvalla ei kuitenkaan ole samanlaisia haitallisia vaikutuksia kuin keinotekoisesti tuotetuilla. Monesti maitorasvan transrasvat sekä keinotekoisesti tuotetut transrasvat kuitenkin harhaanjohtavasti niputetaan yhteen.

Termit  “trans” ja ”cis” kuvavat yhdisteen avaruudellista muotoa. Transrasvassa tyydyttymättömän kaksoisidoksen vetyatomit ovat eri puolella, cis-muodolla samalla puolella. Transrasvoja sanotaan joskus “haamurasvoiksi”, sillä elimistömme ei tunnista niitä vieraiksi aineiksi vaan käyttää niitä rakennuspalikkoina cis-rasvojen tilalla heikentäen solukalvojen toimintaa. Yksinkertaistaen voi todeta, että seinämässä käytetään siellä täällä väärän muotoisia kappaleita.  

Yhä kasvavan tutkimustiedon mukaan juuri teolliset transrasvahapot on todettu erityisen haitallisiksi sydän- ja verisuonitautien kannalta. Transrasvahapot lisäävät haitallisen LDL-lipoproteiinin ja laskevat hyödyllisen HDL-lipoproteiinin määrää veressä. Transrasvojen epäillään myös häiritsevän sydämen rytmiä sekä  lisäävän 2-tyypin diabetesta,  insuliiniresitenssiä ja keskivartalolihavuutta.

Monissa varhaisemmissa tutkimuksissa on transrasvat laskettu tyydyttyneisiin rasvoihin olettaen, että transrasvat ja tyydyttyneet rasvat ovat vaikutuksiltaan samanlaisia. Useissa suurissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu transrasvojen olevan tyydyttyneitä rasvoja haitallisempia. Kun transrasvojen saanti kasvaa 2 en-% ravinnossa, kasvaa sydän- ja verisuonitautiriski 30-40 %. 

Alkuun

Transrasvat ravitsemussuosituksissa 

Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat suurelta osin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Näin ei kuitenkaan ole transrasvojen kohdalla. 

Pohjoismaisissa suosituksissa erotetaan keinotekoiset transrasvahapot luonnollisista, suomalaisissa kaikki transrasvat niputetaan yhteen.

Suomalaissa suosituksissa transrasvojen vaikutusten kerrotaan olevan samanlaiset kuin tyydyttyneillä rasvahapoilla, vaikka ensin mainitut on todettu jälkimäisiä haitallisemmiksi – myös suomalaisessa tutkimuksessa. 

Pohjoismaisissa suosituksissa on erikseen maininnat osittain kovetetuista rasvoista peräisin olevien transrasvojen saannin minimoimisesta. 

Suomalaisten transrasvahappojen saannin sanotaan olevan merkityksettömän vähäinen - perustuen Finravinto 2002-tutkimukseen, jossa haastateltavat ovat aliraportoineet syömisensä. 

Näin ravitsemussuosituksissa kerrotaan transrasvoista:

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset  

Suositukset aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille

Tyydyttyneen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu saanti tulisi rajoittaa noin 10 %:iin kokonaisenergiamäärästä (E%). Osittain kovetetuista rasvoista peräisin olevien transrasvahappojen määrä tulisi olla mahdollisimman alhainen.

Suositukset alle 2-vuotiaille lapsille

Ensimmäisen elinvuoden aikana osittain kovetetuista rasvoista peräisin olevien transrasvahappojen saanti tulisi olla mahdollisimman alhainen. Yli 12 kuukauden ikäisille lapsille käytetään tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvahappojen osalta samoja suosituksia kuin vanhemmille lapsille ja aikuisille.

Suomalaiset ravitsemussuositukset 

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen1 yhteenlasketun saannin tulisi olla noin 10 E%.

Luonnossa tyydyttymättömät rasvahapot ovat useimmiten cis-muodossa. Niistä voi syntyä trans-isomeereja teollisesti rasvoja osittain kovetettaessa tai bakteerien normaalin toiminnan tuloksena märehtijöiden pötsissä. Transrasvahapot käyttäytyvät elimistössä tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan.

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen (= kova rasva) saantia on syytä vähentää ja kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta lisätä. Rasvan kokonaissaanti tulee pitää kohtuullisena. Kovassa rasvassa on mukana myös transrasvahapot, mutta niiden osuus suomalaisten ruokavaliossa on merkityksettömän vähäinen (0,5 E%).

Alkuun

Missä elintarvikkeissa on transrasvoja?

Transrasvojen lähteet ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kun vielä 1980-luvulla leivän päällä käytettävät käytettävät margariinit, jotka sisälsivät 15-17 % transrasvahappoja, olivat suomalaisten merkittävin transrasvojen lähde, nykyisin näitä haitallisia rasvoja löytyy esimerkiksi uppopaistetuista tuotteista, kuten ranskanperunoista, munkeista ja lihapiirakoista. Muita lähteitä ovat teolliset einekset ja leivonnaiset, keksit, lehtevät tortut, viinerit, aamiaismurot, mikropopcornit, liemikuutiot, pussikeitot ja ne suklaat, joiden valmistuksessa on käytetty kovetettuja kasvirasvoja.  Tanskalaisten selvitysten mukaan elintarvikkeet voivat sisältää runsaastikin transrasvoja, vaikka tuoteselosteessa ei ole mainittu mitään kovetetuista kasvirasvoista. 

Keskimäärin saantimäärät ovat kohtuullisella tasolla. Suomessa on kyselytutkimusten perusteella (Finravinto 2002) perusteella arvioitu, että keskimääräinen transrasvojen saanti on noin 0,5 en-%. Keskimääräinen arvio ei kuitenkaan huomioi transrasvapitoisten ruokien suurkuluttajia, nuoria ja nuoria aikuisia, joille maistuvat niin ranskanperunat, nuggetit, keksit….Heillä transrasvojen saanti saattaa olla tasolla, jolla riski sydän- ja verisuonitauteihin on kasvanut.

Alkuun

Miten välttää transrasvoja?

Yhdysvalloissa on tuotteisiin merkittävä transrasvapitoisuudet, mutta märehtijöiden tuottamia ja keinotekoisesti valmistettuja transrasvoja ei eritellä keskenään.

Tanskassa on annettu 2 % raja teollisesti tuotettujen transrasvojen pitoisuudelle laskettuna elintarvikkeiden sisältämästä rasvasta. Suomessa on hyvin vaikea löytää tietoa elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksista. Esimerkiksi KTL:n Fineli-tietokannassa transrasvat ovat olleet vapaasti katsottavissa vasta vuonna 2006. Lisäksi monet lukuarvot perustuvat “reseptistä laskettuihin” arvoihin – ei todellisiin analyysituloksiin. Kuitenkin tuotteen transrasvapitoisuus riippuu siitä, millaista kasvirasvaa siinä on käytetty. Tämä tieto on ainoastaan valmistajalla, eikä pakkauksissa ole pakollista ilmoittaa transrasvapitoisuutta.

Haitallisten transrasvojen saannin minimoimiseksi kannattaa jättää uppopaistetut tuotteet, teolliset leivonnaiset sekä muut tuotteet, joiden selosteissa mainitaan: “osittain kovetettu kasvirasva tai –öljy” tai “kovetettu kasvirasva tai –öljy” tai pelkästään “kasvirasva”, joka ei kerro rasvasta mitään ja saattaa olla kovetettua.

Suomessa ei transrasvoja tarvitse merkitä tuoteselosteisiin, mikä on kuluttajan kannalta hyvin valitettavaa. Toisaalta, eipä sitä mitään häviä, vaikka em. kaikki potentiaaliset transrasvojen lähteet ruokavaliostaan karsiikin – päinvastoin.

Lisää transrasvatietoutta

Alkuun

Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi

Avaimenreikä (Nyckelhålet) on Ruotsin elintarvikeviraston kampanja, jolla houkutellaan ruotsalaisia syömään terveellisempää ruokaa. Kun elintarvike täyttää eräät terveellisyyskriteerit, sille voidaan antaa lupa markkinoinnissa käyttää erityistä avaimenreikätunnusta. 

Kriteerejä ollaan muuttamassa siten, että keinotekosia transrasvoja sisältävät tuotteet eivät voi saada jatkossa avaimenreikä-merkkiä, toteaa Elintarvikeviraston pääjohtaja Inger Andersson.

Nykyisin osa  terveellisiksi merkityistä tuotteista saattaa sisältää hyvinkin paljon transrasvoja. 

Tanskassa transrasvoille on rajoitus, USA:ssa ne täytyy merkitä selosteisiin, mutta Ruotsissa ja muualla EU:ssa ei ole rajoituksia eikä vaatimusta merkitsemisestä. Täällä lasketaan transrasvat yhteen tyydyttyneen rasvan kanssa (kuten maidon, voin, juuston ja kookospähkinöiden rasva). Vain 2-7 g transrasvaa päivittäin nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä 25 %. 

Nykyisissä Avaimenreikä-kriteereissä transrasvat mainitaan parissa kohdassa. ”Ruoanlaittoon käytettävä rasva tai rasvaseos” saa sisältää 14 % transrasvaa ja ”levitettävät tuotteet” 6 %. Valmiilla tuotteilla ei ole transrasvarajoituksia, mutta  kokonaisrasvapitoisuus saa  tuotteessa olla enintään 30 %. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö, joka valitsee Avainmenreikä-merkityn tuotteen aikomuksenaan syödä terveellisesti, saattaa itse asiassa syödä erittäin epäterveellistä ruokaa transrasvoista johtuen.

Elintarvikeviraston mukaan vain muutama yksittäinen Avaimenreikä-merkitty tuote todellisuudessa sisältää transrasvoja. Tuotteita ei kuitenkaan saa selville, sillä valmistajilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa transrasvoja tuoteselosteissa. Riippumattomissa analyyseissä on transrasvoja löydetty mm. kekseistä, piiraista, pop cornista ja suurtalousmargariineista. Procordian tiedotuspäällikkä Helena Giertzin mukaan yhtiöllä on transrasvoja tietyissä Felix-perunamuuseissa, Ekströmin jälkiruokavaahdoissa ja Big One pizzoissa.

Avaimenreikä-merkintöjä koskevaa säännöstöä ei saa muutettua hetkessä, vaan aikaa menee pari vuotta, sillä muutos on hyväksytettävä muissa EU-maissa.

Lähteet:

Dagens Nyheter 11.5.2006 : Farliga fetter stoppas i nyckelhålsmärkt mat

Alkuun

Marks & Spencer transrasvoja vastaan 

Marks & Spencer –kauppaketju on ilmoittanut poistavansa kovetetut kasvirasvat (transrasvat) koko tuotevalikoimastaan vuoden 2006 puoleen väliin mennessä. 

Marks & Spencer on ensimmäinen kauppaketju Englannissa, joka on päättänyt boikotoida transrasvoja, ja saattaa olla, että esimerkki vetää muitakin kauppaketjuja mukanaan, sillä asiakkaat ovat entistä terveystietoisempia. Jo aiemmin yrityksessä on tehty periaatepäätös elintarvikkeiden sisältämien lisäaineitten karsimisesta. 

Kovetetut rasvat ovat kasviöljyjä, jotka on prosessoitu kemiallisella kovetusmenetelmällä, jotta ne eivät olisi niin juoksevia. Tässä prosessissa syntyy transrasvoja, jotka tutkimusten mukaan ovat ihmiselle yksiselitteisen epäterveellisiä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan juuri transrasvat ovat niitä tyydyttyneitä rasvoja, jotka aiheuttavat lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Transrasvat on tutkimuksissa liitetty korkeampiin veren “pahan” kolesterolin (LDL) tasoihin. 

USA:ssa tulee tammikuun alusta voimaan laki, jonka mukaan elintarviketuotteisiin on merkittävä niiden transrasvapitoisuus. Siellä myös kuluttajien tietoisuus transrasvoista on suuri, toisin kuin Euroopassa. 

European Food Safety Authority (EFSA) on antanut viime vuonna julkilausuman, jossa todetaan että transrasvojen vaikutus sydänsairauksiin saattaa olla suurempi kuin tyydyttyneitten rasvojen. Siitä huolimatta EU ei ole vaatimassa transrasvojen merkintäpakkoa, mutta eräät yksittäiset EU-maat sen sijaan ovat.  

Edelläkävijä on Tanska, joka on ensimmäinen maa maailmassa, joka on esittänyt rajoituksia teollisesti tuotettujen transrasvojen käyttöön. Tanskan markkinoilla ovat kiellettyjä kaikki öljyt ja rasvat, jotka sisältävät transrasvoja yli 2%. 

Marks & Spencerin ilmoitus onkin nähtävä suuntaa antavana askeleena. Transrasvattomien tuotteiden vaatiminen on kuluttajien keskuudessa kasvava trendi, mikä elintarviketeollisuuden on jo pakko ottaa huomioon kehitystyössään. 

Marks & Spencer –yhtiön päätöstä on Englannissa jo kiitetty. Esimerkiksi hyperaktiivisten lasten tukiryhmän (The Hyperactive Children´s Support Group, HACSG) projektijohtaja Nick Giovanelli totesi uutisvälineille: “Marks & Spencerin päätös poistaa lisäaineet valmisruoista ja sitoutuminen poistamaan transrasvat koko tuotevalikoimastaan on todella tervetullut päätös!”

Lähde: Food Navigator

Alkuun

McDonalds´in ranskalaisissa enemmän transrasvoja kuin koskaan

Vastikään McDonald´s julkisti, että sen myymissä ranskanperunoissa on kolmannes enemmän transrasvoja kuin aiemmin on uskottu. Jokainen peruna-annos sisältää 8 g transrasvoja, 6 gramman sijasta, ja niiden kokonaisrasvan määrä on 30 g (25 gramman sijasta).

Transrasvojen katsotaan aiheuttavan kolesteroliongelmia ja sydänsairauksia. USA:n hallituksen virallisissa ravitsemuksen yleisohjeissa kehotetaan ihmisiä syömään transrasvoja mahdollisimman vähän.

Australiassa, Tanskassa ja Israelissa McDonalds kypsentää ranskalaisensa rypsiöljyssä, joka ei sisällä transrasvoja. Yhdysvalloissa yhtiö on kuitenkin haluton vaihtamaan paistorasvaansa, koska sen pelätään muuttavan niiden makua.

Lähde:Yahoo News, February 8, 2006/mercola.com

Alkuun

Transrasvat tuottavat vyötärölle rasvamakkaran

Omenavartalo jossa vyötärö katoaa ja tilalle tulee rasvamakkara, syntyy helpommin jos ruokavalioon sisältyy runsaasti ns. transrasvoja, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä pitkäaikaisessa apinakokeessa.

Transrasvat kuuluvat ns. koviin rasvoihin ja niitä syntyy mm. tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa. Niitä käytetään paljon teollisessa ruuanlaitossa kuten keksien, popkornien tai ranskanperunoiden valmistuksessa.

Transrasvoja pidetään epäterveellisinä jo ennestään, koska niillä on päätelty olevan yhteyttä kohonneisiin veren kolesteroliarvoihin ja sepelvaltimotautiin.

Nyt raportoidussa tutkimuksessa oli mukana joukko urosapinoita, joita seurattiin kuuden vuoden ajan. Kaikki saivat saman määrän energiaa sisältävän ruokavalion, jossa rasvan osuus oli 35%. Osalla 8% kokonaisenergiasta tuli transrasvoista kun muut saivat saman energiaosuuden monotyydyttämättömistä rasvoista.

Ruokavalion energiamäärä oli sellainen, että sen piti juuri riittää painon ylläpitämiseen. Silti transrasvaa saaneiden apinoiden paino nousi seuranta-aikana 7%, kun muilla paino nousi vain 1%. Lisäksi transrasvaryhmässä olleiden apinoiden mahan alueelle kertyi rasvaa 30% enemmän kuin muilla. Koko painonlisäys sijoittui nimenomaan vyötärön seudulle transrasvadieetillä olleilla apinoilla. Lisäksi osa muualla vartalossa olleesta rasvasta näytti siirtyneen vyötärölle. Transrasvaa sisältänyt dieetti vastaa sellaista, jossa ihminen söisi paljon paistettua ja teollisesti valmistettua ruokaa.

Kokeesta raportoinut Kylie Kavanagh Wake Forest-yliopistosta sanoo, että kuuden vuoden koe apinoilla vastaa 20 vuoden koetta ihmisillä.

Tarkoitus oli selvittää transrasvojen vaikutusta verisuonten rasvoittumiseen, josta ei ole ollut vastaavaa seurantatietoa olemassa. Transrasvojen lihottava vaikutus oli yllättävä, koska eri dieettien energiasisältö oli sama. Toistaiseksi ei tiedetä miksi transrasvat vaikuttavat havaitulla tavalla. 

Lähde: YLE Terveys, 13.6.2006

Alkuun