|
SYDÄNMERKKI
- TAE PAREMMASTA VALINNASTA?
Mikä
on sydänmerkki?
Sydänmerkki
on perustettu kuluttajan valintojen helpottamiseksi. Ajatuksena on, että
merkki ohjaa kuluttajat sydänterveellisempien valintojen pariin. Sen
avulla löytää saman tuoteryhmän sisällä vähemmän suolaa ja
”kovaa” rasvaa sisältävät tuotteet ja terveellisemmän ruokavalion
koostaminen helpottuu – ainakin periaatteessa. Järjestelmään liittyvästä
suunnittelutyöstä ovat vastanneet Suomen Sydänliitto ry
ja
Suomen Diabetesliitto ry yhteistyössä Syöpäjärjestöjen kanssa.
Merkin hallinnasta vastaavat Sydänliitto ja Diabetesliitto.
Sydänmerkin
asiantuntijaryhmä Kehystetyt kohdat lainauksia
Sydänmerkin
sivuilta.
Paljonko
sydänmerkki maksaa?
Sydänmerkki ei ole
ilmainen, vaan tuotteen valmistaja maksaa vuosittaisen käyttöoikeusmaksun.
| ”Sydänmerkin
käyttöoikeus on maksullinen, mutta järjestelmän tarkoituksena ei ole
tuottaa voittoa, vaan käyttöoikeusmaksuista saadut tulot käytetään järjestelmän
ylläpitokustannusten kattamiseen ja erilaiseen markkinointiin. Maksu on
pidetty mahdollisimman edullisena, jotta se ei muodostuisi liian raskaaksi
pienillekään yrityksille.”
|
Järjestelmässä
on noin 270 tuotetta. Valmistajien joukossa ovat lähes kaikki suurimmat
kotimaiset elintarvikevalmistajat. Sydänmerkin käyttöoikeusmaksu on
vuosimaksu (12 kuukautta) ja sen suuruus perustuu ko. tuotteen
myynti-/jakelualueen laajuuteen. Tuoteperheeltä käyttöoikeusmaksu on
korkeintaan 2 220€/tuoteperhe. Sydänmerkki-tuotteiden käyttöoikeuden
haltijan käyttöoikeusmaksu on kaikkiaan enintään 13200€ / 12
kuukautta. Alueelliset maksut ovat pienempiä.
Ilmaisia
lounaita ei ole olemassa. Nämäkin kustannukset siirtyvät tuotteiden
hintoihin. Onko mahdollista, että maksullisuuden takia sydänmerkin myöntämisen
kynnys voi madaltua?
Miten
elintarviketuottaja hyötyy Sydänmerkistä?
| ”
Sydänmerkki-tuotteiden valikoima on laajentunut jo lähes 270
tuotteeseen. Valinnanvaraa kuluttajilla siis on, haasteena onkin saada
tuotteet yhä näkyvämmin esille niin vähittäiskaupassa kuin
mainonnassakin. Sydänmerkkiä kannattaakin hyödyntää myös yritysten
omassa markkinoinnissa, esimerkiksi www- sivuilla, pr-toiminnassa tai
tuote-esittelyissä, jotta kuluttajat yhdistävät merkin ja tuotteet yhä
selkeämmin toisiinsa. Samalla he löytävät arvojensa mukaiset tuotteet
paremmin kaupan runsaista valikoimista. Näin Sydänmerkki-järjestelmään
osallistuva yritys saa osallistumisestaan enemmän hyötyä esim. myynnin
lisäyksenä. ”
|
Sydänmerkin
tarkoituksena on ohjata kuluttajien valintoja terveellisempään suuntaan,
mutta järjestelmä kattaa vain osan elintarvikeryhmistä. Sydänmerkki
voidaan antaa vain pakatuille tuotteille ja valmistaja voi käyttää sydänmerkkiä
markkinoinnin edistämiseen. Käytännössä sydänmerkkiä eivät voi
saada: tuore kala, pähkinät ja mantelit, vihannekset, hedelmät tai
marjat.
Sydänliitto
markkinoi merkkiään:
| ”Sydänmerkki
on ainoa Suomessa käytössä olevista pakkausmerkeistä, joka kertoo
tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta.”
|
Mutta
toisaalta:
| ”Sydänmerkki
ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen elintarvike on kaikin puolin
terveellinen ja sitä voi syödä rajattomasti eikä että sillä on
parantavia vaikutuksia. Se, että tuotteella ei ole Sydänmerkkiä ei
toisaalta kerro, että tuote olisi huono.”
|
Mistä
sydänmerkki kertoo, jos se kertoo ravitsemuksellisesta laadusta, mutta ei
takaa terveellisyyttä?
|
Sydänmerkki voidaan myöntää seuraavien elintarvikeryhmien
tuotteille:
| *Maito ja maitovalmisteet sekä niiden kaltaiset valmisteet |
| *Ravintorasvat |
| *Lihavalmisteet |
| *Leipä ja viljavalmisteet |
| *Valmisruoat, aterian eri osat ja puolivalmisteet |
| *Mausteet ja maustekastikkeet |
Tuotteet
ovat lisäksi sellaisia, joista kuluttajalla on usein vaikeuksia löytää
rasvan ja suolan suhteen parempia vaihtoehtoja. Järjestelmän tarkoitus
onkin auttaa kuluttajia löytämään parempia vaihtoehtoja kauppojen
valikoimista. Ne tuotteet, joilla ei ole rasvan ja suolan saannille
olennaista merkitystä (esim. kasvikset, jauhot, hedelmät), on jätetty
merkintäjärjestelmän ulkopuolelle. Sydänmerkki on vain pakatuissa
elintarvikkeissa.
|
Järjestelmän
tarkoitus on auttaa kuluttajia löytämään parempia vaihtoehtoja
kauppojen valikoimista. Parhaat vaihtoehdot ovat tuoreet ja ravinteikkaat
raaka-aineet, kuten kasvikset, hedelmät, marjat, kala, liha, kananmuna,
rasvat, joissa ei ole mukana keinotekoisesti kovetettuja rasvoja. Tällaiset
elintarvikkeet eivät kuitenkaan voi saada sydänmerkkiä. Syynä tähän
on todennäköisesti se, että sydänmerkin maksua ei voida periä vain
yhdeltä tuottajalta. Kuka
maksaisi sydänmerkin paprikalle tai tuoreelle kalalle?
|
Sydänmerkki
voidaan myöntää elintarvikkeelle, joka täyttää kaikki tuoteryhmäkohtaiset
myöntämisperusteet. Myöntämisperusteissa huomioidaan:
| *
Kokonaisrasva ja rasvan laatu (kovan rasvan ja pehmeän rasvan suhde) |
| *
Natrium |
| *
Kolesteroli (joissakin tuoteryhmissä). |
| *
Sokeri (joissakin tuoteryhmissä) |
| *
Kuitu (yhdessä elintarvikeryhmässä) |
|
Sydänmerkin
myöntämisperusteet tarkemmin
Saisiko
(pakattu) kotiruoka sydänmerkin?
Sydänliitto
antaa ruokavalio-ohjeeksi:
| ”Tasapainoinen
ja monipuolinen ruokavalio sisältää päivittäin runsaasti kasviksia,
marjoja ja hedelmiä, riittävästi täysjyvävalmisteita, kohtuullisesti
rasvattomia tai mahdollisimman vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa tai
vähärasvaista lihaa ja lisäksi kohtuullisesti pehmeitä ravintorasvoja
(kasviöljyt ja -margariinit).”
|
Kasvikset,
hedelmät, marjat, kala sekä vähärasvainen liha eivät voi saada sydänmerkkiä.
Pähkinät
Sydänmerkkiä
ei voi saada ”naposteltaville”. Mutta tarkastellaan silti, miten kävisi,
jos pähkinöille haettaisiin sydänmerkkiä.
Cashew-pähkinät
– rasvaa 46,3 g/100 g – ei kelvollinen sydänmerkkituotteeksi
(missään kategoriassa)
Mantelit
-
rasvaa 54 g/100 g – ei
kelvollinen sydänmerkkituotteeksi (missään kategoriassa)
Elintarvikkeen
arviointi rasvamäärän perusteella ei kerro elintarvikkeen
terveellisyydestä. Esimerkiksi (pakatutkaan) pähkinät eivät sydänmerkin
myöntämiskriteerien perusteella saisi sydänmerkkiä.
Pähkinöiden
terveellisyydestä ovat kirjoittaneet mm. Paula Hakala Kelan Sanomissa
4/2006
Ravinteikasta
energiaa pähkinöistä
sekä
Professori Jussi Huttunen Kansanterveyslehdessä 10/2004
Joulupähkinä
Kalaruoat
Kirjolohifilee,
uunissa paistettu – liikaa rasvaa
(15,3 g/100 g) - – ei kelvollinen sydänmerkkituotteeksi, rasvan
maksimimäärä 15 g/100 g
Tomaattisilakat
ja Wok- kasvikset (paprika, sipuli, maissi, vihreä
papu, valkoinen/ruskea papu) sekä pieni annos oliiviöljyä - ei
kelvollinen sydänmerkillä varustetuksi ateriakokonaisuudeksi, rasvan
osuus energiaprosentteina ateriasta liian suuri 61 en-% (laskettu Finelin
Ruokakori-laskurilla.) Rasvan osuus saisi olla korkeintaan 35 en-%.
Sydänliiton
ravitsemussuositukset ja sydänmerkin myöntämisperusteet lyövät
toisiaan korville.
Sydänliitto kalan puolesta
|
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kalan rasva vaikuttaa monin
tavoin positiivisesti erityisesti sydänpotilaiden tervehtymiseen.
Runsas
kalan rasvojen saanti pienentää veren triglyseridipitoisuutta, lisää
veren juoksevuutta, vähentää verihyytymien vaaraa, vähentää rytmihäiriötaipumusta,
ehkäisee sydänäkkikuolemia ja uusien sydäninfarktien ilmaantuvuutta ja
pienentää aterian jälkeistä veren rasvapitoisuuden nousua.”
|
Muita
pääruokia
Kasvispaistos
(keskikokoiset annokset kasviksia: paprika, kesäkurpitsa, sipuli,
tomaattimurska ja oliiviöljyä) – liikaa
rasvaa 73 en-% - ei kelvollinen sydänmerkkituotteeksi, rasvan
osuus saisi olla korkeintaan 35 en-%. Kasvikset suljetaan muutenkin ”itsestään selvinä”
sydänmerkin ulkopuolelle.
Broileri
kokonainen nahkoineen – liikaa kolesterolia (137,5 mg/100 g)-
täyttää rasvavaatimukset, mutta ei kolesteroli- ja
natriumvaatimusta
Kalamureke
– ei kermaa – liikaa
kolesterolia (102 mg/100 g) – ei kelvollinen sydänmerkkituotteeksi
kananmunan kolesterolin takia, Finelin reseptissä myös liikaa natriumia
Ruoan
sisältämä kolesteroli ei nykytietämyksen mukaan juurikaan vaikuta
veren seerumin kolesterolitasoihin. Siitä huolimatta kolesterolipitoisuus
on myöntämisperusteissa. Näin esimerkiksi ravinteikas ruoka, joka sisältää
kananmunaa jää sydänmerkin kriteerien ulkopuolelle.
Professori
Antti Aro kolesterolista ja kananmunista
Koska
solujen rakentama kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen
enemmän kuin ravinnosta saatu, ei kolesterolin saanti ruoasta vaikuta
mainittavasti veren kolesteroliin suurimmalla osalla ihmisistä.
Ruokavaliossa kananmuna on kelpo vaihtoehto lihalle.
Myönnettyjä
sydänmerkkejä
Sokerikorppu
(Ainekset: Vehnäjauho, sokeri, kasvirasva ja -öljy,
vesi, hiiva, suola, emulgointiaine (soijalesitiini).) – täyttää sydänmerkin
vaatimukset.
Vuonna
2005 on tehdyn päätöksen mukaan runsaasti sokeria sisältäviltä
tuotteilta sydänmerkki evätään vuoden siirtymäajalla. Runsaasti
sokeria tarkoittaa korpuilla > 20 g sokeria/100 g tuotetta, joten
sokerisia vehnäkorppuja voi vuoden 2006 jälkeen myydä edelleenkin sydänmerkillä.
Rusinapulla:
(Ainesosat vehnäjauho, vesi, sokeri, laktoositon
kasvimargariini (kasviöljy, kasvirasva, vesi, suola, aromit, väri
E160a), rusina 3%, kananmuna, hiiva, maitojauhe, suola, kardemumma,
voiteluaine (vesi, maitoproteiini) ja emulgointiaine E472e.) - täyttää
sydänmerkin vaatimukset
Riisihiutale
–
hiutaleena täyttää sydänmerkin vaatimukset. Jos riisi ei ole
hiutaleena, vaatimukset eivät täyty, sillä kuitupitoisuus on liian
pieni 0,3 %.
Runsaskuituisissa
tuotteissa , kuitua > 6 g / 100 g, voidaan käyttää
Sydänmerkki+kuitu -merkkiä. Pastat, riisit ym. -tuoteryhmässä kuitu on
ehdoton myöntämisperuste. Kyseisissä tuotteissa voidaan käyttää vain
Sydänmerkki+kuitu -merkkiä. Edellinen ei siis koske litistettyjä
riisihiutaleita.
Sydänmerkin
kriteerien perusteella arvioituna
sokerikorppu on pähkinöitä, uunilohta
ja kasviksia parempi vaihtoehto. Miten luotettavaa on Sydänmerkin antama
informaatio elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta?
Sydänmerkkituotteet
Sydänmerkkituotteille
arvonlisäverohelpotus?
Suomen
Sydänliitto esitti 28.10.2006 arvonlisäveron alentamista sydänmerkin
tuotteilla.
|
”Suomen
Sydänliiton mielestä ruoan arvonlisäveroa pitää alentaa niin, että
alempi verokanta kohdentuu terveellisempiin elintarvikkeisiin ja ohjaa
kuluttajien ruokavalintoja suositusten mukaisen ruokavalion suuntaan.
Vuodesta 2000 käytössä ollut Sydänmerkki-järjestelmä koskee
pakattuja elintarvikkeita rasvan laadun ja määrän sekä suolan, sokerin
ja kuidun suhteen. Sydänmerkin asiantuntijaryhmässä määritellyt
kriteerit tarjoavat valmiin järjestelmän myös terveellisemmän ruoan
arvonlisäveron alentamista varten.
Sydänmerkki-järjestelmä
koskee pakattuja elintarvikkeita ja se myönnetään valmistajan
hakemuksesta, mikäli myöntämisperusteet täyttyvät. Alennettu
verokanta on perusteltua osoittaa myös kasviksille, marjoille ja
hedelmille, jotka itsestään selvästi terveellisinä on jätetty Sydänmerkki-järjestelmän
ulkopuolelle.”
|
UKK-instituutin
johtaja Mikael Fogelholm, joka on mm. osallistunut Pohjoismaisten
ravitsemussuositusten laadintaan, on kirjoittanut blogissaan
3.10.2006 arvonlisäveroalennuksesta seuraavasti:
”Teoreettisesti
olisi hyvä ajatus asettaa joillekin epäterveellisille ruoille tai niiden
raaka-aineille (esim. sokeri, valkoinen vehnä ja suola) jonkinlainen haittaveromaksu.
Tämä voisi ohjata kulutusta terveellisempien elintarvikkeiden
suuntaan.”
Sydänliitto
on ajamassa arvonlisäveroalennusta
sydänmerkkituotteille ja siten myös sokerikorpuille ja pullalle.
Sydänmerkki yrittää kertoa paremmasta vaihtoehdosta omassa
ruoka-aineryhmässään. Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia. Myös monipuolinen kalan syönti on suositeltavaa. Miten
sokerikorpun, rusinapullan ja riisihiutaleiden sydänmerkit edistävät
terveellisiä valintoja? Ketkä
sydänmerkkiä oikeastaan tarvitsevat?
Teksti:
Anja Nysten
Alkuun
|
