hiilaritietoiset.net

Saamme lähes päivittäin lukea lehdistä uusimmista tutkimustuloksista ravitsemuksen alalta. Milloin on terveellistä juoda kahvia, milloin haitallista; milloin suklaan syöminen on suotavaa; milloin taas hehkutetaan kalan syömisen puolesta, milloin varoitetaan niiden sisältämistä ympäristömyrkyistä... Mitä tavallinen ihminen voi enää uskoa?

Yksinkertainen nyrkkisääntö on: kaikkiin lehtijuttuihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Toimittajat ovat melko harvoin todella perehtyneet aiheeseensa. He saattavat vain muokata vetävän uutisen uutistoimistolta tulleen tiedotteen pohjalta, joskus tapahtuu käännösvirheitä, joskus ymmärrysvirheitä, joskus saattaa olla ettei tieteellisestä totuudenmukaisuudesta edes piitata, kunhan saadaan isot otsikot aikaan. 

Jos haluaa pelata todella varman päälle, kannattaa uskoa vain maailman laajimman ja pitkäkestoisimman ravitsemustutkimuksen tuloksia. Harvardin yliopistossa USA:ssa on vuodesta 1976 lähtien seurattu aluksi 121 700 naispuolisen sairaanhoitajan, ja vuodesta 1989 alkaen lisäksi 116 000  nuoremman sairaanhoitajan ja 15 000 näiden sairaanhoitajien lasten terveydentilaa ja ravitsemusta. Tutkimusta on johtanut lääketieteen tohtori Walter Willett, joka on yksi maailman johtavia ravitsemustieteilijöitä. Tämän tutkimuksen otanta on varmasti riittävän suuri  ja kesto tarpeeksi pitkä, jotta tutkimuksen tuloksiin voi täysin luottaa.

Pannasta päässeet rasvat

Willettin ja hänen kollegoidensa tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, ettei rasvan kokonaismäärän laskemisella mahdollisimman alas saavuteta haluttuja terveyshyötyjä. Willett toteaa, että tyydyttyneitä rasvoja, joita saadaan lähinnä punaisesta lihasta, tulisi syödä vain vähäisessä määrin (tässä kohdin eräiden toisten tutkijoiden uusimmat tutkimustulokset tosin osoittavat toista: paljon puhuu sen puolesta, etteivät tyydyttyneet rasvat olisikaan niin pahaksi, mutta toistaiseksi Harvardin suositusruokavaliossa varoitetaan tyydyttyneistä rasvoista). Tyydyttyneisiin rasvoihin lasketaan usein myös transrasvat, joita suomalaiset saavat eniten ranskalaisista perunoista ja kasvirasvajäätelöstä. Teolliset transrasvat ovat tutkijoiden mukaan terveydelle yksiselitteisen haitallisia.

Sen sijaan tyydyttymättömiä rasvoja tulisi syödä tähän asti suositeltua enemmän. Pähkinät, siemenet, rasvainen kala ja kasviöljyt ovat terveyttä edistäviä. Tähän asti varsinkin laihduttajat ovat karttaneet pähkinöitä kuin ruttoa, mutta tosiasiassa siihen ei ole mitään aihetta. Pähkinät ovat monipuolista ja erinomaista ravintoa, jotka voivat vallan mainiosti kuulua jokapäiväiseen ruokavalioon.

Erityisen suositeltavia sisältämiensä mikroravinteiden vuoksi ovat hasselpähkinät ja mantelit, mutta myös muut pähkinät puolustavat paikkaansa. Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, pähkinät eivät sisällä ns. kovaa rasvaa. Pähkinöiden sisältämä rasva on terveellistä. Tietenkin, jos sinulla on taipumusta ylipainoon, ei kannata päivittäin syödä kourallista enempää pähkinöitä.

Jos haluat varoa kalaa sen sisältämä elohopean vuoksi, ota säännölliseen käyttöön kalanmaksaöljy tai kalaöljykapselit. Kalarasvan sisältämät omega 3 –rasvahapot ovat ihmiselle aivan erityisen hyödyllisiä. Sardiini ja merilohi tosin ovat suhteellisen turvallisia syötäviä ympäristömyrkkyjen osalta.

Willett suosittelee kaikkia kasviöljyjä, varsinkin jos niitä käytetään korvaamaan tyydyttyneitä rasvoja. Varsinkin välimerelliseen ruokavalioon kuuluva oliiviöljy kannattaa ottaa päivittäiseen käyttöön.