|
|
|
|
|
Liikunnan
hyödyllisyydestä
Metsästäjä – keräilijästä maanviljelijän kautta kehittynyt
istuva ihminen on viettänyt fyysisesti passiivista elämää kovin vähän
aikaa, ehkä vain viitisenkymmentä vuotta. Elimistömme, joka on kehittynyt täysin
erilaisissa olosuhteissa, tuskin on nykyiseen liikkumattomuuteen ehtinyt
sopeutua.
Fysiologiamme osoittaa tämän: esimerkiksi verenkierto (erityisesti jalkojen laskimoissa), suoliston toiminta ja nivelet – selän välilevyistä puhumattakaan – vaativat liikuntaa, että nesteet pysyvät liikkeessä ja kuona- aineet poistuvat.
Liikunnan terveysvaikutuksia
Kuolleisuuskäyriä seuratessa huomataan, miten liikunnan lisääminen
alentaa kuolleisuutta tiettyyn rajaan asti melko jyrkästikin, mutta kun
kohdataan huippu- urheilijoiden treenimäärät, käyrä hieman laskee –
tosin ei sentään sohvaperunan tasolle. Kuolleisuusluvut
saattavat tuntua oudoilta, koska kuolemaa kohtihan me kaikki tietysti kuljemme.
Ehkä kuoleman kohtaisi kuitenkin mieluiten mahdollisimman myöhään ja
mahdollisimman terveen elämän viettäneenä.
Esimerkiksi nivelrikon ehkäisyssä liikunnalla on suuri rooli
painonhallinnan ohella. Toisaalta huippu- urheilu taas altistaa nivelrikolle.
Liikunta pienentää osteoporoosin, korkean verenpaineen, aikuistyypin
diabeteksen, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja paksusuolisyövän riskiä.
Nämä kuuluvat suomalaisten yleisimpiin sairauksiin. Lisäksi liikunta
luonnollisesti ylläpitää tai parantaa fyysistä kuntoa ja säilyttää
toimintakykyä ikääntyessä. Kuitenkin vain 30- 40 % prosenttia aikuisista suomalaisista liikkuu niin paljon, että se kiistatta edistää terveyttä.
Nykyiset liikuntasuositukset
Terveyttä edistävä liikuntamäärä työikäisille on nykysuositusten
mukaan seuraava: vähintään puoli tuntia 4- 7 päivänä viikossa
kohtalaisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa, eli esimerkiksi ripeää kävelyä
vaikkapa töihin ja takaisin. Tämän lisäksi suositellaan ainakin kahdesti
viikossa lihasten voimaa kehittävää liikuntaa. Liikkuvuusharjoittelua ei myöskään
sovi unohtaa. Uusi liikuntasuositus, liikuntapiirakka, löytyy täältä: http://www.ukkinstituutti.fi/upload/5rqqtows.pdf
Painonhallinta Tutkimustulosten
perusteella vaikuttaa siltä, että fyysinen aktiivisuus ei edistä juurikaan
laihtumista, mutta on merkittävässä asemassa painonhallinnassa. Lisäksi on
osoitettu, että fyysinen aktiivisuus vähentää suhteessa enemmän
vatsaontelon sisäistä rasvaa verrattuna pelkkään ruokavalioon, vaikka
painonpudotus olisi vähäinenkin. Vatsaontelon sisäinen rasvahan on
huomattavasti haitallisempaa kuin muualle kehoon kertynyt. Liikkuva laihduttaja
siis laihtuu terveellisemmin. Liikunta, erityisesti painoharjoittelu, auttaa lisäksi
laihdutettaessa säilyttämään lihasmassaa. Muussa
tapauksessa laihdutettaessa saatetaan menettää lihasmassaa jopa terveydelle
haitallisessa määrin. Liikunta voi kuitenkin parhaimmillaan jopa puolittaa
lihasmassan menetyksen laihdutuksen aikana. Liikunnan vaikutuksesta rasvanpolttoon on liikkeellä runsaasti erilaisia liioiteltuja ja virheellisiä myyttejä. Patrik Borgin loistava artikkeli aiheesta löytyy täältä: www.potku.net/artikkeli_rasvanpoltto.php Psyykkiset vaikutukset Kuntoilun
vaikutukset eivät rajoitu pelkästään fyysiseen kehoon. Kuntoilun on
osoitettu edistävän henkistä hyvinvointia ja lievittävän masennusta. Lisäksi
moni huomaa säännöllisen liikunnan vähentävän herkkujen mielitekoja. Eräs
kunto- ohjaaja selitti tämän minulle kerran hyvin järkevästi: ihminen saa
mielihyvää liikunnasta. Jos tätä mielihyvää ei tule, se hankitaan jostain
muusta, kuten herkuista. Nykytietämyksen mukaan liikunnan aiheuttama mielihyvä
ei kuitenkaan selity lisääntyneellä endorfiinien erityksellä, kuten ennen
luultiin, vaan ilmiön syyt lienevät monimutkaisemmat. Liikunta esimerkiksi
tarjoaa elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Liikunta myös aikaansaa
positiivista stressiä, jota ihminen tarvitsee. Usein tavoitteellisen liikuntaharrastuksen aloittaminen saa myös muuttamaan muitakin elämäntapoja terveellisemmiksi. Tästä syystä onkin mahdollista, että osa liikunnan ”piikkiin” pannuista terveysvaikutuksista on seurausta keskimääräistä terveellisemmästä ruokavaliosta. Toisaalta esimerkiksi parantunutta hapenottokykyä, lihaskuntoa, koordinaatiota ja tasapainoa ei saada aikaiseksi millään ruokavaliolla. Näistä kolme viimeistä muuttuvat sitä tärkeämmiksi, mitä enemmän väestö ikääntyy. Liikunta ei ole ikuista terveyttä, nuoruutta ja kauneutta luova viisasten kivi. Järkevillä liikuntatottumuksilla voi kuitenkin parantaa terveyttään ja elämänlaatuaan suuresti, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
teksti: Paula Ohralahti
Lähteitä: Juhapekka Tukainen, Opas älykkääseen kuntoiluun TEOS 2005 www.kutri.net (sivustoa ei enää päivitetä) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|