|
hiilaritietoiset.net
|
||||||||||||
| Etusivu | Tietopankki | Vieraskirja | ||||||||||
|
1. Lihan syöminen
tuhoaa maapallon luonnonvaroja ja lisää nälkää. Tämän väitteen mukaan maanviljelykseen soveltuvan alueen käyttäminen eläinten laiduntamiseen on väärin. Samoin viljan käyttäminen eläinten ruoaksi. Jos kaikki tuo maa otettaisiin viljelykseen ja eläinten ruokkimiseen käytetty vilja annettaisiin ihmisille, maapallolla olisi vähemmän nälkää. Tämä väite on lapsellinen. Ensinnäkin kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta on liian kuivaa soveltuakseen viljeltäväksi. Eläinten laiduntamiseen käytetään usein juuri sellaisia autiomaita tai vuoristoalueita, jotka näin on otettu hyödylliseen käyttöön. Toisekseen eläimet lannoittavat kuivaa ja hedelmätöntä maata. Monilla alueilla eläinten lanta on ratkaiseva tekijä viljelyn onnistumiselle. Köyhissä maissa eläimet ovat myös perinteisesti tarjonneet ruokaa ja suojaa. Kolmanneksi eläinten ruoaksi käyvista kasvikunnan tuotteista kaksi kolmasosaa on sellaisia, jotka eivät sovi ihmisten ruoaksi. Niinpä kotieläimet lisäävät paitsi ruoan määrää, myös monipuolistavat sen laatua. Maapallon nälkä ei johdu siitä, ettei ruokaa olisi tarpeeksi, vaan vaurauden epätasaisesta jakautumisesta. Lihan syönnillä ei sen asian kanssa ole tekemistä. Hiilihydraattitietoiseen ja luonnolliseen ruokavalioon kuuluu ravinteikkuuden korostaminen. Eläinten liha on sitä ravinteikkaampaa ja rasvahappokoostumukseltaan sitä parempaa, mitä lajityypillisemmin eläin on saanut kasvaa. Vapaasti ruohoa laiduntavien nautojen liha on parempaa kuin viljalla ruokittujen, vapaana juoksevien eli “onnellisten kanojen” munat ovat terveellisempiä kuin häkkikanaloissa tuotetut. Näin ollen meidän ruokavaliomme kunnioittaa eläimiä ja antaa niille mahdollisuuden lajilleen ominaiseen elämään. 2.
Lihan syöminen lisää aggressiivista käytöstä. Tällaisilla väitteellä ei ole tieteellistä pohjaa. Sen sijaan on eräissä tutkimuksissa esitetty, että B12 –vitamiinin puutos saattaa johtaa järjettömiin vihanpuuskiin. B12 –vitamiinia saadaan lihasta, ja sen puutos on kasvissyöjillä yleistä.
Suomessa ravitsemusviranomaisten esittämät kannanotot niin lihan syömisen “epäeettisyydestä” kuin viljan syömisen “terveellisyydestä” on ymmärrettävä lähinnä maatalouspoliittista taustaa vasten. Sillä maatalouspolitiikkaahan viralliset ravitsemussuositukset ovat, eivät terveyspolitiikkaa. Mutta maatalouspolitiikkaakin voisi uudistaa: meillä olisi paljon mahdollisuuksia sekä lihansyönnille että karjankasvatukselle – nimenomaan vapaana laiduntavien eläinten lajityypilliselle kasvatukselle. Kasvissyönti on yksi
ruokavaliovalinta, siinä missä hiilihydraattitietoinenkin syöminen.
Moraalista huonommuutta tai paremmuutta ei niiden välillä ole. Kasvissyöjät
ovat tervetulleita syömään hiilihydraattitietoisesti!
Lähde: Byrnes, Stephen: The Myths of Vegetarianism (www.westonaprice.com)
|
||||||||||||