hiilaritietoiset.net

 

 

Etusivu Tietopankki Vieraskirja

Kirjaesittelyt

 

KAAMOSMASENNUSTA VASTAAN VOI TAISTELLA!

Aamulla pimeässä töihin, illansuussa pimeässä kotiin. Työpäivän kuluessa ei sitä lyhyttä valonhetkeä ehdi edes nähdä... Ei ihme, että niin moni suomalainen potee joko tietäen tai tietämättään kaamosmasennusta. Mutta masennuksen kuoppaan ei kannata jäädä, sitä voi parantaa ihan kotikonsteinkin.

Valohoitolamppu
Värit
Masennusta ehkäiseviä ruoka-aineita
Masennuslääkkeet saattavat lisätä riskiä kakkostyypin diabetekseen
Masentunut Suomi numeroina

Kaamosmasennusta vastaan voi taistella ainakin kolmella eri tavalla. 

Vanha tuttu konsti on valohoitolampun hankkiminen. Valohoidon tehon ovat todenneet myös monet asiantuntijat; olen haastatellut ainakin kahta neurologiaan erikoistunutta lääketieteen tohtoria, jotka uskoivat valohoidon tehoon. Valohoidon huono puoli on se, että kunnolliset valohoitoon soveltuvat teholamput maksavat paljon.

 

Toinen mainio kotikonsti on hoitaa itseään väreillä. Värit vaikuttavat ihmisen tunne-elämään huomattavasti enemmän kuin tulemme ajatelleeksi. 

ORANSSI: Pue yllesi oranssia, kun kaipaat elämään iloa. Jos et halua itse pukeutua oranssiin, laita työpöydälle jotakin oranssia, vaikka appelsiineja tai kukkia. Oranssi on voimakkaasti ja myönteisesti tunneväri, joka antaa ihmiselle elinvoimaa. Se on myös mainio hiipivän flunssan karkottaja.

PUNAINEN: Jos olet vilukissa, pue yllesi punaista tai hanki itsellesi punainen torkkupeitto. Punainen on veren, voiman ja lämmön ylläpitäjä.

KELTAINEN: Keltainen on auringon väri, optimistinen, valoisa ja stimuloiva. Keltainen auttaa paitsi kokoamaan ajatuksia, myös luovaan hulluuteen. Keltaisen on todettu helpottavan masennuksen ensioireita. Ja sitä, jos mitä, tarvitaan kaamoksen aikaan!

VAALEANSININEN: Tumma sininen on virkasinistä, sitä ei kannata kaamoksessa käyttää, mutta vaaleansininen on väri, joka rohkaisee keskusteluun ja luovuuteen.

Kolmas konsti on valita masennusta ehkäiseviä ruoka-aineita. Sellaisiakin on ihan oikeasti! Enkä nyt puhu leivonnaisista ja jälkiruuista.

RASVAT: Vaikka rasvoilla on suomalaisten mielissä huono maine, eräät niistä ovat elimistölle välttämättömiä, ja uusimpien tutkimusten mukaan ne saattavat myös ylläpitää mielenterveyttä. Varsinkin omega 3 –rasvahapot ovat tärkeitä. Siis syö joko rasvaista kalaa tai kalanmaksaöljyä (siitä saa myös pimeänä aikana niin tärkeää D-vitamiinia) tai kalaöljykapseleita. Älä muutenkaan liikaa pihtaa rasvan syömisessä.

B-RYHMÄN VITAMIINIT: Oluthiivaa, vehnänalkioita, kalaa, munia, katkarapuja, täysjyvää....

TYROSIINIA sisältävät ruoka-aineet kuten mantelit, banaanit, avokadot, raejuusto, kurpitsan ja seesaminsiemenet lisäävät "energia"kemikaali dopamiinin määrää aivoissa.

TRYPTOFAANI: Mielihyvähormoni serotoniinia muodostuu elimistössä tryptofaani-nimisestä valkuaisaineen osasta. Tryptofaania saadaan manteleista, maitotuotteista, juustoista, kananmunista ja lihasta.

SUKLAA: Pari palaa tummaa suklaata stimuloi aivojen mielihyväkeskusta. Sen sijaan kaamosmasennukseen usein käytetty  “hoito“, hiilihydraattipitoisten ruokien ahmiminen, aiheuttaa vain pahan olon lisääntymistä.

FOLAATTI: Folaatin puutoksella on tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksiä masennukseen. Runsaasti folaattia on maksassa ja vehnänalkioissa.

VÄRIT: Värejä voi myös syödä! Kun elämä tuntuu laahaavan kuin hidastetussa filmissä, lääkitse itseäsi värikkäillä kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla. Paitsi, että niiden vitamiinit ja antioksidantit virkistävät kehoasi, niiden värikkyys virkistää tunne-elämääsi.

Lähde: Asiantuntijana värien osalta  toimi tekstiilitaiteilija ja väriterapeutti Virpi Kinnunen

 

 

Masennuslääkkeet saattavat lisätä riskiä kakkostyypin diabetekseen

Tutkimusraportin mukaan masennuslääkkeet saattavat lisätä riskiäsi sairastua kakkostyypin diabetekseen. Raportti oli osa diabeteksen ehkäisemisohjelmaa. Tutkimus julkistettiin Amerikan Diabetesliiton vuositapaamisessa Washingtonissa kesäkuussa 2006.

Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen eri ryhmään: yhdelle ryhmälle annettiin ohjeita elämäntapojen muuttamiseksi, toiselle ryhmälle annettiin lumelääkettä ja kolmannelle diabeteslääke metformiinia. 

Sekä lumelääke- että elämäntaparyhmässä niillä, jotka käyttivät masennuslääkkeitä, oli kahdesta kolmeen kertaan suurempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kuin masennus- ja diabeteslääkettä syövällä ryhmällä.

„Koskaan aiemmin ei ole tutkittu saattaisiko masennuslääkkeiden käyttö lisätä aikuisten riskiä sairastua diabetekseen“, toteaa Professori Richard Rubin John Hopkins –yliopistosta Baltimoresta.

„Me tutkimme 3187 henkilöä, joista 5,7 % käytti masennuslääkkeitä tutkimuksen alussa ja 13,5% tutkimuksen aikana ainakin jonkin aikaa." 

Eräiden asiantuntijoiden mukaan eräät masennuslääkkeet, kuten Prozac ja Paxil, saattaisivat vähentää diabetesriskiä, koska osa ihmisistä laihtuu niitä käyttäessään. Toisaalta monet asiantuntijat ovat myös havainneet, että painonlasku lakkaa hyvin pian lääkkeiden syönnin aloittamisen jälkeen. 

Tutkijat ovat vuosia väitelleet aiheesta kumpi oli ensin kana vai muna: aiheuttaako masennus diabetesta vai diabetes masennusta? 

Lähde: Yahoo News, Health Day, Kathleen Doheny, 10.6.2006)

 

Masentunut Suomi numeroina

- 750 000 suomalaisista potee mielenterveysongelmaa
- 700 000 sai v 2005 Kelalta korvausta psyykelääkkeistä
- 300 000 käyttää masennuslääkkeitä
- 100 000 ihmisen sanotaan olevan psykoterapian tarpeessa
- 100 000 on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä
-  mielenterveyshäiriöiden kustannukset ja tulonsiirrot ovat 2,9 miljardia euroa vuodessa.

Lähde: Biovita.fi/uutiskirje

 

Alkuun

 

 

Teksti: Varpu Tavi